Pohjoinen euro ja Eteläinen euro
Eurokriisi saa kaikenlaisia vaihtoehtoja käymään mielessä.
Eurokriisi on tuonut jaetun euroalueen selkeesti esiin, on velallinen ja velkoja, on maksaja ja kerjäläinen, on viejä ja vikisiä.
On ensinmäisen luokanmaat ja sitten toisenluokan maat.
Nämä sitten miettii kummatko määrää ja kenen kuuluu totella komentoja.
Euroon päästäkseen aikaisemmin vaadittiin jonkinlainen näyttö taloudenhoidosta ja talous piti olla kunnossa silloin vip-kortti tuli ryhmään.
Vielä vaatimukseen kuului se, ettei toisen lompakolle ole asiaa jatkossakaan, meni miten meni, vaan jokainenbhoitais omat asiansa, tai sitten tulee potku perseelle.
Rahaliitosta oli tarkoitus tehdä vahva ja tasapainoinen kilpailu tuote yli euroopan, joka kestää jokapuolelta tulevat suhdanne heittelyt.
Näinhän ei käynyt
Vaan pohjoinen EU alue Saksan johdolla meni menemistään, jä jätti eteläisen alueen jälkeensä, liki kaikessa.
Etelänmaat alkoi seurata "kateudessaan" pohjoisempia maita, eivätkä itse tehneet asialle mitään, vaan toteavat että Saksa minimoi omat kustannukset rahaliiton eteen.
Ja se toikin samalla sitten eriarvoisuutta, ja se sama lumipallon pyöritys jatkuu edelleen,, pohjoinen erkaantuu etelästä.
Sijoittajat oli jo pelissä mukana ja inflaatiota seuraten, alettiin kiristämään talouksien vyötä kurjistamispolitiikalla, sijoittajia ja pankkeja säästellen.
Tämä oli pakkomielteistä varsin julkisentalouden puolelta.
Hyvin nähtiin tämän pakkomielteisen kiristysten vaikutus köyhien ja vahvojen talouksien erkaantuminen toisistaan, ja siinä oltiin pohjoisen ja etelän eroamisesta toisistaan, vaikkei sitä tunnusteta ääneen.
Muutama syy, mikä meni pieleen.
-Politiikot ei hyväksynyt tunnustaa tapahtunutta, eikä kukaan kyselly perään, eli ei ollu kriittistä näkökantaa.
-Etelänmaat eivät suunnitelleet omaa tulevaisuutta, vaan mentiin kuin huvipuistossa ja kovaa.
Eikä pohjoisen maat toisten asioihin puuttuneet kun jokaisen maan piti hoitaa omat asiansa, niinkuin oli alunperin sovittu.
-Korot nousi, ei niistä huolestuttu, vaan katsottiin naapuria, että niinhän niilläkin tekee, eikä sekään huolestu kun katsoo naapuria joka kans eibole huolestuneen näköinen.
Etelänmaiden hinnatkin alkoi nousta pikkuhiljaa oman elintason yläpuolelle, ei tietysti Saksan ja Suomen, jotka kuuluu samaan valuuttaan, mutta korot nousi muihin valuuttoihin huomattavasti.
-Sitten astui mukaan luottoluokittajat, jotka ei sääliä tunteneet ja sai lainojen korot taas eroamaan pohjoisen ja etelän.
-Talouskuri ja uudistukset joita sitten väenvägällä yritettiin toteuttaa, eivät toimineet, vaan teki päinvastaisen vaikutuksen, niillä saatiin työttömys jyrkkään kasvuun ja samalla kriisimaiden ostovoima omistatuotteista tyrehtymään, ja vientikään ei vetänyt, ja kun on talouspolitiikassa kasvusta kyse, niin se ei onnistunut.
Ja taas ero on pohjoisen ja etelän välillä.
Nuo ajatukset tuli siitä että pohjoinen euro ja eteläinen euro on jo olemassa, vaikka kolikko näyttää samalta, ja tietysti se sitä onkin.
Talouskasvu, mistä se oikein tulee.
No kait se tulee kysynnästä ja tarjonnasta ja niiden kohtaamisesta, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikeilla hintatasoilla.
Ei se onnistu väkistis luomalla tuotetta joka ei edes käy kaupaksi, jota nyt on euro-sepät suunnitelleet, tekevänsä väkistis.
Nyt kun on alettu jopa pohjoisien maiden taloutta kiristää samoin keinoin kuin etelämaiden, luullakseen että kun ei saada etelää nostettua, niin tasapainoitetaan pohjoista laskemalla etelän tasolle, ja näillä eväillä ei kyllä kysyntä tule lisääntymään.
Eli nyt vihdoin pääsin ajatukseni alkupisteeseen.
Jos halutaan säilyttää elintasomme, meidän on rohkeasti astuttava pois samasta pakkomielteisestä verojenkorotusten ja leikkausten kierteestä kuin mitä euroalue on tehenyt toimimattomasti etelänmaille.
Syyllisiä on EKP, EU ja IMF joita troikaksi kutsutaan.
Suomi irtaantukoon Saksan kans yhdessä nykyisestä eurosta, näin pelastamme samalla myös etelänmaat jotka pitäkööt euron valuuttanaan.
