perjantai 30. toukokuuta 2014

EU-jäsenyys Suomen tuho!

Suomen on erottava EU.sta!!


Suomen hallitus ottaa lisävelkaa 2 miljardia paikatakseen EU.n tuomaa lisäkulua.
Meille se väittää että velanotto on oman syömävelan paikkausta.

Hallitus puhuu kestävyysvajeesta, ja kohdistaa leikkauksia ja veronkorotuksia meihin suomalaisiin, mutta ei puhu ollenkaan siitä mitä EU.n tuoma kulu maksaa.

Mistä kaikesta me maksetaan sitten EU.ssa.


Meille puhutaan nettojäsenmaksusta joka on suuruudeltaan jotain 700-800 miljoonan luokkaa.
Eli summa mikä jää saamata takaisin kun ollaan maksettu jäsenmaksumme ja sitten haettu erinäisinä tukeina kuten infrafuktuurin rakentamiseen, yritystukiin ja maataloustukiin.
(Tyhmää sekin että vapaaehtosesti laitetaan kassaan rahaa ja sitten byrokratian pyörittelyn kautta haetaan niitä rahoja takaisin)

Nettojäsenmaksu ei ole ainoa kulu mikä meiltä siirtyy EU.n pyörittämiseen, vaan siihen lisätään kaikenlaisia muita lisäkuluja (välilliset kulut).
Mistä kaikista niitä sitten syntyy? (Koitan jotain mielessä pyöriviä muistaa).


  • Virkamiesten palkkiot, työmatkat ja ynnämuut käännös ja asiakirja kulut.
  • Puolustuksen valmiusjoukkueen kulut, jossa on ylläpito maksu.
  • EU.n aiheuttama kasvava työttömyys.
  • EU.n ja sen ulkopuolelta tulleiden henkilöiden sosiali ynnä koulutus maksut.
  • EU-kriismaiden pelastuksesta aiheutuvien ylimäärästen kustannusten kulut.
  • Ja tietysti se että itse otetaan velkaa maksaamme niiden velkoja, ja niistä aiheutuvat käsittely ja korkokulut.
  • Tiettyjen tietoverkostojen yhteenrakentamisien kustannukset,(Yhdenmukaistaminen).
  • Samoin tieliikenteen yhdenmukaistamisesta aiheutuvat suunnittelu ja rakennuskustannukset.
  • EU.n Suomeen rakentamien hallinntojen kustannukset.
  • Ym...

EU.n sisärakenteessa ei ole oikeaa työttömyyden hoitojärjestelmää, eikä yhdenmukaista "ammattiliittoa", joka hoitais työntekijöiden etuja.
Vaan on tarkoituksenmukaisesti työntekijäpuoli vapaassa kilpailutuksessa.


Meille sanotaan että suomalaisilta joudutaan leikkaamaan, silti ei ole puolustusta asetettu niin että hallitus puolustais kansalaisiaan itse EU.lta, ja sen tuomista kustannuksista.

Mistä seuraavaan 2 miljardin bruttojäsenmaksuun saadaan rahat, jos ei ottamallla sen verran velkaa?


maanantai 19. toukokuuta 2014

Olemme tulleet tienristeykseen.

Teemme valinnan pian.

Teemmehän päivittäin valintoja jotka vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen ja taas sitten  hetkelliseen päivityksiin joilla ei ole jatkon kannalta suurtakaan merkitystä.


EU ja euro on ollu koko alueen puhutuimpia juttuja, ja niin että pysyykö pystyssä vai kaatuuko mahdottomuuteensa.
Liittovaltio vai koko jutun purku.

Nyt eurovaalein alle on tullu väitteitä sopivasti, että kriisimaat olis nousemassa jaloilleen, kuten Portugalin osalta sanotaan että on päässy taas lainaamaan rahaa vapaasti markkinoilta.

Sehän tarkoittaa sitä, että maa saa velkaantua lisää.
Ja ajatellen mikä siellä olis nyt mukamas helpoittanut, niin minusta ei mikään.


Kriisimaiden julkinenvelka jatkaa kasvuaan muiden osalta paitsi Irlannin, mutta sekin on huikeassa 120% paikalla, eli ei mitään valoa.

Pankkien korot on edelleen korkeat kriisimaissa, eli niiden maksuun ei edes rahat riitä.

Näin menetetään akin vuosikymmen euroopassa, siis koko euroopassa, jonka aihettajana on euro,  väkistis pidetään yllä.
Talouselämä. Ja Newyorktimes.

Nyt siis ollaan sen edessä, mitä tehän.
Jatketaanko muiden velkojen hoitoa, vai aletaanko ajatella oma etumme mukaisesti ekana?

Tässä muodossaan joka tapauksessa EU ja euro on tiensä päätepysäkillä.
Perussuomalaiset ja Saarakkala.


On vain hurkastoive siitä että pankit tulis itse kantamaan vastuunsa jatkossa pelastaessaan itseään,, vaan nämä maksut tulee jatkossakin olemaan meidän veronmakasajien kukkaroista revittyä.
DWN


Käännetäänkö kelkka toiseen suuntaan, sinä päätät sen.


Täälläkin hyvä kirjoitus.
Guardian.











keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Suomen vakuudet kriisimailta.

Suomi maksaa pankille miljoonia vakuuksien hoidosta


Suomen vastuita osittain turvaavista tuottojenvaihtosopimuksista miljoonien eurojen kulut.

Suomen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kuittaa vastaanotetuksi kirjeen Kreikan valtionvarainministeri Evangelos Venizelosilta liittyen Suomen ja kreikkalaisten liikepankkien tuottojenvaihtosopimukseen Brysselissä 20. helmikuuta 2012.

Suomen ja kreikkalaisten liikepankkien solmimasta tuottojenvaihtosopimuksesta aiheutuneet kulut ovat kasvaneet miljoonaan euroon.
Jos mukaan lasketaan Suomen ja Espanjan talletussuojarahaston kanssa tehdyn sopimuksen kustannukset, on tähän mennessä maksettujen kulujen yhteismäärä noin 1,3 miljoonaa euroa.
Tulevaisuudessa kustannukset kasvavat ainakin kahdeksaan miljoonaan euroon.
Valtiovarainministeriö kutsuu tuottojenvaihtosopimuksia vakuudeksi, vaikka ne eivät sitä täsmällisesti määriteltynä ole.
KREIKKALAISTEN pankkien kanssa tehdyn tuottojenvaihtosopimuksen kustannukset ovat sopimuskauden aikana ainakin kuusi miljoonaa euroa ja Espanjan talletussuojarahaston kanssa tehdyn sopimuksen kustannukset vajaa miljoona euroa.
Helsingin Sanomien laskelma perustuu sopimusasiakirjoihin, valtiovarainministeriön eduskunnalle antamiin tiedonantoihin ja valtiokonttorista pyydettyihin laskutustietoihin.
Lisäksi tulevat asianajokustannukset, jotka ovat 920 000 euroa. Niistä 700 000 euroa on tullut kreikkalaisten pankkien kanssa tehdystä sopimuksesta.
Suomen ja kreikkalaisten pankkien palkkaama investointipankki laskuttaa sulkutilillä olevan pääoman markkina-arvosta 0,02 prosenttia vuodessa Valtiokonttorilta ja yhtä paljon kreikkalaisilta pankeilta.
Kreikkalaiset pankit ovat tallettaneet sulkutilille yhteensä 925 miljoonaa euroa varoja, jotka ne ovat hankkineet myymällä Kreikan valtion joukkolainoja. Sulkutili tarkoittaa pankkitiliä, jonka varoja saa käyttää osapuolten ennalta sopimien ehtojen täyttyessä.
INVESTOINTIPANKKI on sittemmin sijoittanut varat parhaan luottoluokituksen eurovaltioiden joukkolainoihin. Pääoma on kasvanut kahdessa vuodessa vain kolme miljoonaa euroa, koska korkotaso euroalueella on tavanomaista matalampi.
Investointipankki on tähän mennessä laskuttanut Suomelta hallinnointipalkkiona yhteensä 277 000 euroa, ilmenee valtiokonttorin toimittamista laskutustiedoista. Investointipankin kerran vuosineljänneksessä lähettämä lasku on ollut runsaat 40 000 euroa, ja lasku suurenee sitä mukaa kuin pääoma kasvaa.
ESPANJAN talletussuojarahaston kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesta hallinnointipalkkiosta investointipankki on laskuttanut tähän mennessä runsaat 69 000 euroa. Vuosineljänneksittäin lasku on ollut vajaat 15 000 euroa. Vähintään yhtä suuria laskuja maksetaan ainakin vuoteen 2025 saakka, mutta myös vuoteen 2027 saakka.
Suomi vaati tuottojenvaihtosopimuksia turvaamaan riskejään, jotka syntyivät Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) kriisivaltioille antamista hätälainoista.
ERVV ottaa rahoitusmarkkinoilta lainaa eurovaltioiden takauksia vastaan, jotta se voi antaa hätärahoitusta kriisivaltioille. Jos kriisivaltiot eivät pysty maksamaan lainojaan tai niiden korkoja takaisin, joutuvat takaajat maksamaan ne.
Espanjan tapauksessa tuottovaihtosopimus tehtiin siksi, että Euroopan vakausmekanismi (EVM) ei ole velkojana ensisijaisessa asemassa muihin velkojiin nähden.
Tuottojenvaihtosopimuksissa Suomi on luopunut ERVV:n ja EVM:n mahdollisesti maksamista Kreikan ja Espanjan lainaohjelmien tuottoon perustuvista osingoista. Vastineeksi Suomi saa vuosien kuluttua sulkutilille maksetun pääoman, jos Kreikka tai Espanja jättävät lainansa maksamatta. Muuten pääoma palautetaan kreikkalaisille pankeille ja Espanjan talletussuojarahastolle.

SUOMEN vahingoksi jäävät investointipankin hallinnointipalkkiot ja asianajokulut. Täsmällisesti kulut selviävät vasta, kun Kreikka ja Espanja ovat irtautuneet hätärahoituksesta maksamalla viimeiset lainaeränsä.