Suomen vakuudet kriisimailta.

Suomi maksaa pankille miljoonia vakuuksien hoidosta

Suomen vastuita osittain turvaavista tuottojenvaihtosopimuksista miljoonien eurojen kulut.

Suomen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kuittaa vastaanotetuksi kirjeen Kreikan valtionvarainministeri Evangelos Venizelosilta liittyen Suomen ja kreikkalaisten liikepankkien tuottojenvaihtosopimukseen Brysselissä 20. helmikuuta 2012.

Suomen ja kreikkalaisten liikepankkien solmimasta tuottojenvaihtosopimuksesta aiheutuneet kulut ovat kasvaneet miljoonaan euroon.

Jos mukaan lasketaan Suomen ja Espanjan talletussuojarahaston kanssa tehdyn sopimuksen kustannukset, on tähän mennessä maksettujen kulujen yhteismäärä noin 1,3 miljoonaa euroa.

Tulevaisuudessa kustannukset kasvavat ainakin kahdeksaan miljoonaan euroon.

Valtiovarainministeriö kutsuu tuottojenvaihtosopimuksia vakuudeksi, vaikka ne eivät sitä täsmällisesti määriteltynä ole.

KREIKKALAISTEN pankkien kanssa tehdyn tuottojenvaihtosopimuksen kustannukset ovat sopimuskauden aikana ainakin kuusi miljoonaa euroa ja Espanjan talletussuojarahaston kanssa tehdyn sopimuksen kustannukset vajaa miljoona euroa.

Helsingin Sanomien laskelma perustuu sopimusasiakirjoihin, valtiovarainministeriön eduskunnalle antamiin tiedonantoihin ja valtiokonttorista pyydettyihin laskutustietoihin.

Lisäksi tulevat asianajokustannukset, jotka ovat 920 000 euroa. Niistä 700 000 euroa on tullut kreikkalaisten pankkien kanssa tehdystä sopimuksesta.

Suomen ja kreikkalaisten pankkien palkkaama investointipankki laskuttaa sulkutilillä olevan pääoman markkina-arvosta 0,02 prosenttia vuodessa Valtiokonttorilta ja yhtä paljon kreikkalaisilta pankeilta.

Kreikkalaiset pankit ovat tallettaneet sulkutilille yhteensä 925 miljoonaa euroa varoja, jotka ne ovat hankkineet myymällä Kreikan valtion joukkolainoja. Sulkutili tarkoittaa pankkitiliä, jonka varoja saa käyttää osapuolten ennalta sopimien ehtojen täyttyessä.

INVESTOINTIPANKKI on sittemmin sijoittanut varat parhaan luottoluokituksen eurovaltioiden joukkolainoihin. Pääoma on kasvanut kahdessa vuodessa vain kolme miljoonaa euroa, koska korkotaso euroalueella on tavanomaista matalampi.

Investointipankki on tähän mennessä laskuttanut Suomelta hallinnointipalkkiona yhteensä 277 000 euroa, ilmenee valtiokonttorin toimittamista laskutustiedoista. Investointipankin kerran vuosineljänneksessä lähettämä lasku on ollut runsaat 40 000 euroa, ja lasku suurenee sitä mukaa kuin pääoma kasvaa.

ESPANJAN talletussuojarahaston kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesta hallinnointipalkkiosta investointipankki on laskuttanut tähän mennessä runsaat 69 000 euroa. Vuosineljänneksittäin lasku on ollut vajaat 15 000 euroa. Vähintään yhtä suuria laskuja maksetaan ainakin vuoteen 2025 saakka, mutta myös vuoteen 2027 saakka.

Suomi vaati tuottojenvaihtosopimuksia turvaamaan riskejään, jotka syntyivät Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) kriisivaltioille antamista hätälainoista.

ERVV ottaa rahoitusmarkkinoilta lainaa eurovaltioiden takauksia vastaan, jotta se voi antaa hätärahoitusta kriisivaltioille. Jos kriisivaltiot eivät pysty maksamaan lainojaan tai niiden korkoja takaisin, joutuvat takaajat maksamaan ne.

Espanjan tapauksessa tuottovaihtosopimus tehtiin siksi, että Euroopan vakausmekanismi (EVM) ei ole velkojana ensisijaisessa asemassa muihin velkojiin nähden.

Tuottojenvaihtosopimuksissa Suomi on luopunut ERVV:n ja EVM:n mahdollisesti maksamista Kreikan ja Espanjan lainaohjelmien tuottoon perustuvista osingoista. Vastineeksi Suomi saa vuosien kuluttua sulkutilille maksetun pääoman, jos Kreikka tai Espanja jättävät lainansa maksamatta. Muuten pääoma palautetaan kreikkalaisille pankeille ja Espanjan talletussuojarahastolle.

SUOMEN vahingoksi jäävät investointipankin hallinnointipalkkiot ja asianajokulut. Täsmällisesti kulut selviävät vasta, kun Kreikka ja Espanja ovat irtautuneet hätärahoituksesta maksamalla viimeiset lainaeränsä.

Lähde: Helsinginsanomat.